Arto Merisalo aitoja ajatuksia Artolta

Espoon Lommilan automarketeille ja kauppakeskukselle on perusteensa

Kirjoitin Helsingin Sanomien mielipide –palstalla torstaina 22.11.2012 otsikkoaiheesta, eli Espoon Lommilan kauppakeskushankkeesta. Kirjoitan tässä blogissani hieman tarkemmin asiaan liittyen. Olen seurannut Espoon Lommilan automarkettien ja kauppakeskussuunnitelman osalta käytyä mediakeskustelua suurella mielenkiinnolla viimevuosien aikana. Mm. Helsingin Sanomat on uutisoinut aiheesta kiitettäväksi.

Asiasta on Espoossa väännetty kättä ja mm. Espoon vihreät ovat Tiina Elon edustamana suhtautuneet hankkeessa kriittisesti. Kriittisissä mielipiteissä on viitattu Espoon Keskuksen tulevaisuuteen ja Lommilan vaikutuksella Espoon Keskuksen kaupallisiin palveluihin. Nämä vastustavat puheenvuorot tuntuvat perustuvan vähäiseen taitoon, tietoon ja osaamiseen kauppapaikka-asioissa sekä kauppakeskusten vaikutusten arvioinnissa.

Itse olen seurannut Espoon Keskuksen, oikeastaan siis Espoon keskustan, kehitystä vuodesta 1983-84 lähtien, jolloin Lindholmin Saha purettiin ja radan eteläpuolen vahva kehitys alkoi Espoontorin rakentamisella. Lisäksi oma toimistoni sijaitsi Espoon Keskuksessa vuosina 1993-1998.

Espoon Keskus on viimeisen 30 vuoden aikana kehittynyt merkittävästi ja sen lähialueen asuntorakentaminen on nostanut sen statusta jatkuvasti. Radan vaikutus ei ole vähäisin tekijä alueen kehityksessä. Iso osa radan varren asukkaista Kauniaisista Kauklahteen ja Masalaan käyttävät Espoon Keskuksen kaupallisia palveluita. Ylipäätään Espoon Keskuksen kaupan palveluita käyttävät varmastikin eniten ne, jotka kulkevat julkisilla kulkuneuvoilla. Espoon Keskus on rautatien lisäksi kaikkien keskeisten bussilinjojen tavoitettavissa. Autoilevat ostajat ovat Espoon Keskuksessa selkeä vähemmistö. Se on havaittavissa kun Espoon Keskuksen ostoskeskuksissa asioi. Keskuksen kaupalliset palvelut ovat hyvät. Ne vastaavat selkeästi Espoon muiden isojen aluekeskusten Tapiolan ja Kivenlahden palveluita. Eivätkä kaupalliset ja muut palvelut häviä merkittävästi myöskään Leppävaaran ja Matinkylän alueiden vastaaville palveluille.

Lommilan ja Muuralan kaupalliset palvelut ovat vuosien ajan tai oikeastaan  niiden syntymisestä lähtien perustuneet pääosin autolla liikkuvien palvelemiseen. Alueella nyt toimivat yritykset palvelevat varsin laajalta alueelta autolla tulevia asiakkaita. Lommilan ja Muuralan alueen ostajista vain pieni ja marginaalinen osa tulee Espoon Keskuksen, Suvelan, Tuomarilan ja niiden lähialueen perusasukkaista, suurin osa tulee naapurikunnista, kaupungeista ja Espoon muista kaupunginosista sekä laajemmalti pääkaupunkiseudulta. Muuralan alueen kaupalliset palvelut syntyivät 1980-luvun alkupuolella, kun silloinen Suomen suurin K-Rauta perustettiin alueelle. Pian sinne tulivat myös Töölön Tapetti ja Väri sekä kodinkoneliike, nykyinen Tekniset Rajala. Ajan myötä alueelle tuli Helkama-Auto ja muitakin autokaupan toimijoita. Vasta 2000 luvulla sinne sijoittuivat ensiksi Motonet ja sitten Hong Kong. Alue kehittyi ja Suomen ensimmäinen noin 16.000 m2:n kokoinen Ikea rakennettiin 1990-luvulla Turun moottoritien itäpuolelle nk. Lommilan eteläiselle peltoalueelle. Lisäksi Veho rakensi alueen pohjoisosan pelloille 1990-luvulla keskiraskaan ja raskaan kaluston huolto- ja myyntitoimminnot sekä varastokeskuksensa. TDK Suomi Ky rakensi  sittemmin 2000 luvun puolivälissä Glåmsön Retail Parkin Ikean tuntumaan. Siihen sijoittuivat Asko, Gigantti, keittiökalustemyymälät sekä Sotka ja myöhemmin Jysk.

Olen osasyyllinen siihen, että kauppias Toivo Sukari suunnitteli 2007-2008 Vihtiin Ideaparkin kauppakeskusta, jota Uudenmaan maakuntakaava ei kuitenkaan sinne sallinut rakentaa ja joka hanke kunnan aktiivisuudesta huolimatta kaatui laajaan vastustukseen mm. silloisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren ja monien muiden henkilöiden sekä tahojen toimesta. Olin Vihdin Nummelan keskustan liikerakentamiseen liittyen tapaamassa 2007 tuolloista Vihdin kunnan johtotiimiä oman tiimini kanssa, kun keskusteluissa tuli esiin, että suunnittelimme Toivo Sukarin kanssa hanketta Lohjanharjuun aivan Turun moottoritien ja Hanko-Hyvinkää-Porvoo tien kulmaukseen entisen Minerit Oy:n tehtaan viereen erään yksityisen sijoittajan maalle. Tuolla alueella oli ja edelleen on, vahvassa kaavassa noin  30.000-40.000 m2 kaupan suuryksikön rakennusoikeutta. Kun Vihdin kunnan johto kuuli tästä, esittivät he, että heillä on parempi maa-alue aivan Turun moottoritien ja Poriin kääntyvän tien kulmauksessa vanhan ja uuden Turuntien välissä. Soitin tuosta tilaisuudesta Toivo Sukarille ja sovimme saman tien tapaamisen Vihtiin kunnan edustajien kanssa.  Tuosta lähti liikkeelle Vihdin Ideaparkin hankkeen neuvottelu ja suunnittelu. Valitettavasti kaikessa vauhdissa ja kiireessä, korkeasuhdanteen vedossa, emme kukaan huomanneet selvittää sitä, mikä on uudenmaan Liiton kanta alueen kaavoitukseen. Se olisi pitännyt selvittää ja neuvotella kaikessa rauhassa ilman julkisuutta ja varmistaa ennen kuin Toivo Sukari julkisti Vihdin Ideapark suunnitelman. Julkisuus, tosin itse aikaansaatuna, kaatoi ja pilasi koko Vihdin Ideapark hankkeen. YLE:n A-Studiossa Sukarin ja Vapaavuoren kesken käyty sanailu ja yhteenotto oli lopullinen niitti hankkeelle. Vihdin hankkeen osalta ajatukset nojasivat myös Espoosta Histan ja Kirkkonummen Veikkolan kautta Vihdin Nummelaan maakuntakaavaan merkittyyn oikorataan, jonka rakentamisaikataulua ei kukaan tosin tälläkään hetkellä tiedä. Lisäksi Histan uuden n. 25.000 asukkaan kaupunginosan rakentaminen ja Veikkolan jatkuva kasvu/kehitys olisivat yksi Vihdin hankkeessa huomioitu seikka. Tosin Histan kartanon maa-alueiden kaavoitus on nyt kaatunut hallinto-oikeuksissa, joten alueen rakentaminen lähivuosien, ehkä vuosikymmenen, aikana on epätodennäköistä, kuten Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Loukokin on julkisuudessa todennut. Vihdin ideaparkkia vastustaneiden toimesta painotettiin Espoon Lommilan kauppakeskus-suunnitelmaa ja sen toteuttamistarvetta. Todettiin, että hankkeet kilpailevat keskenään. Niin se myös tosiasiassa olikin. Tänä päivänä ja nykytiedoilla olen samaa mieltä siitä, että jos näistä kahdesta paikasta toiseen kaupan suuryksiköiden ja kauppakeskuksen sijoitus pitää tehdä, on Espoon Lommila siihen erinomaisen hyvä vaihtoehto ja kaikessa olosuhteissa Vihtiä parempi  sijaintipaikka Kehä III:n ja Turun moottoritien kulmauksessa. Myös Lommilan sijainti ajatellen mm. Kirkkonummea, Lohjan seutukuntaa ja Vihtiä, on erinomainen, tosin Lommila on ja tulee aina olemaan autoilevan ostajan kauppapaikka aivan kuten olisi tullut olemaan Vihdin Ideaparkin aluekin.

Lommilan sijainti tekee julkisen liikenteen sinne ohjaamisesta vaikean. Alueen julkinen liikenne nojaa busseihin, koska entisen Kehä III:n kautta kulkee vain bussiliikennettä, joiden vuoroja kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä tulee merkittävästi lisätä. Myös alueen muut liikennejärjestelyt kaipaavat suuresti kohentamista. Tällä hetkellä Lommilasta pääsee lähtemään esimerkiksi Turun moottoritielle vain Helsinkiin päin ja Lommilan sisään pääsee vain Helsingistä päin. Muut joutuvat kiertämään vanhan Turuntien, kehä III:n ja Bembölen kautta. Espoon keskuksesta ja sen lähialueilta Suvelasta ym on liian pitkä matka kävellen kulkea ostoksilla Lommilassa. Lommilan etäisyys (3-4 km) Espoon Keskuksesta vaikuttaa sen, ettei juuri kukaan sieltä tule päivittäisiä ostoksiaan Lommilaan suuntaamaan. Pelot ja väitteet  siitä, että Lommilan kaupallinen keskittymä vaikuttaisi Entressen tai Espoontorin kauppakeskusten kaupalliseen menestykseen on täyttä harhaa eikä perustu minkäänlaiseen kaupallisen toiminnan ostokäyttäytymisen tuntemukseen. Espoon Keskuksen kauppakeskusten lisääntyvä yhteistoiminta sekä menestyvät eri erikoiskaupan ketjut niissä (lisäksi mm. S-ryhmän S-market sekä K-ryhmän K-Supermarket) takaavat Espoon Keskuksen jatkuvan menestyksen.

Espoon kaupungin päätöksenteon pitkittyessä eri valittajien ja vastustajien toiminnan seurauksena Ikea teki oman päätöksensä ja päätti sijoittua Espoon Leppävaaran kupeeseen Perkkaalle. Lommila ja Muurala sekä Lommilan rakennettava kauppakeskus menettävät Ikean myötä keskeisen vetovoimaisen toimijan, joka olisi voinut olla uuden kauppakeskuksen veturiyrityksenä. Koko Lommilan alueen tunnettavuushan on ollut Suomen ensimmäisen, tosin  nyt  myös pienimmän, Ikean varassa. Nähtäväksi jää, mitä Ikea tai sen konserniyhtiö Ikano tekevät vapautuvalle kiinteistölle vai jatkuuko Ikean toiminta myös siellä.

Kaikkineen Espoon virkamiehet ja keskeiset luottamushenkilöt sekä suurimmat valtuustoryhmät ovat oikealla asialla ajaessaan Lommilan marketalueen sekä kauppakeskuksen rakentamista. Nyt tehdyt poliittisen päätökset järkeviä. Alueen kaupalliset palvelut ovat seutukunnallisesti merkittäviä ja uskon, että Uudenmaan liitto maakuntaliittona on tarkasti arvioinut asiaa vahvistaessaan maakuntakaavaan alueelle kaupan suuryksiköille (pt-kaupoille) sekä kauppakeskukselle toimintamahdollisuudet. Kun Vihdin Ideaparkin hanke kaatui, tarvitaan seutukunnalle (Espoo ja Lohjan seutukunta) yksi vahva autolla tavoitettava kauppakeskus. Espoon Lommilan kaupallisten palveluiden kehittäminen ja vahvistaminen on laajemmalti koko seutukunnan, ei yksin espoolaisten, etu.

Arto Merisalo

Entinen espoolainen vuosilta 1993-2007

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat