Arto Merisalo aitoja ajatuksia Artolta

Ruovesi - edessäsi ovat totuuden ajat ja ehkä kuntafuusio

Olen mielenkiinnolla lukenut ja seurannut entisen kotikuntani uutisia sekä tapahtumia, erityisesti viimeisen reilun 7,5 kuukauden aikana, jonka olen viettänyt tätä Suomen valtion määräämää ”pakkolomamatkaa” odottaen tammikuun 09 päivänä 2013 alkavaa nk. Nova ja vaalirahaoikeudenkäyntien hovioikeuskäsittelyä. Olen toki vuosien ajan seurannut Ruoveden kunnan ja Pirkanmaan maakunnan (kuten käytännössä koko Suomen) kehitystä ”sivustakatsojana” ja vaihtanut asiassa ajatuksia monien Ruovedellä sekä Pirkanmaalla edelleen asuvien ystävieni kanssa.

Kun muutin Ruovedeltä 25 vuotta sitten 1987 Ähtäriin Vääräkoskelle, oli Ruoveden kunnan teollisuusrakenne ja kokonaistilanne vielä kohtuullinen. Tuolloin vielä toimivat sahalaitokset Kotvio Oy, Visuveden Saha Oy, Aimon/Vuolleniemen Saha, Lahtisen Saha ja myös Pihlavan Puun sahalla oli toimintoja.  Lisäksi Pohjan Sahan vanhalle teollisuusalueelle oli syntynyt Jäminkipohjan Pakkaus Oy, nykyinen Stora- Enson pakkaustehdas. Pihlavan Puu Oy oli kasvussa ja sen suurempi  kehitys oli vasta edessä. Ilman tätä Raimo Pihlavan aikanaan perustamaa yritystä ei  Ruoveden teollisuuden kehitys olisi edes nykytasolla vaan nykyistäkin syvemmässä kriisissä, Pihla Ikkunat ja Ovet on tätä nykyä Ruoveden merkittävin teollinen toimija sekä työnantaja. Visuvesi Oy toimi sekä vaneritehtaana, jatkojalostustehtaana, että em:sti kahtena eri sahana (Visuveden ja Aimon Sahana.) Vain Pohjan Saha Oy oli 1979-80 sijoituspaikkariitojen seurauksena lähtenyt Vilppulaan. Kovetun Saha Oy joutui Pohjan Sahan vanavedessä G.A.Serlachius Oy:lle, joka ajoi sen toiminnan alas 1983-84. Väärinmajan Saha oli loppunut  Pohjan Sahan Vilppulan suursahan käynnistymiseen 1981. Aimo Saha Oy oli päätynyt em:sti Visuvesi Oy:n omistukseen ja sen toiminta loppui Visuveden uuden sahan valmistuttua. Ruoveden Konepaja Oy oli tehnyt konkurssin 1986, mutta tilalle oli tullut sittemmin menestynyt AT-Spiral Oy. Ylöjärveltä Ruovedelle siirtyneen Simo Aution menestyksellinen Valutyö Oy oli hyvässä kasvussa ja toimii edelleen osana suurempaa valimokonsernia. Myös Kapeen Kivipojat Oy oli löytänyt Muroleessa Kovetun Sahan vanhoista tiloista itselleen tuotantotiloja. Manner-Yhtymään kuulunut Rutex Oy toimi kenkäteollisuuden tekijänä. Vaikka Ruovesi oli kokenut Pohjan Sahan lähdön seurauksena liki 400 teollisen työpaikan menetyksen, ei kunnan teollisuusrakenne vielä 1987 näyttänyt huonolta.

Entä mitä kuuluu Ruoveden teollisuusrakenteelle 25 vuoden jälkeen tänä päivänä? Entisestä 7 sahan pitäjästä, jonka sahateollisuus työllisti parhaimmillaan liki 800 henkilöä, välillisesti yli 1.200, ei ole jäljellä kuin alun perin pienin, eli Lahtisen Saha Mustajärvellä. Visuvesi Oy ja koko sen konserni  vaneritehtaineen (myös Lapuan Saha Oy sekä Vammalan Vaneri Oy) teki konkurssin, kuten jo 1980 luvun loppupuolella kirjoituksissani seutukunnan lehdissä taisin ennakoida. Niin Kotvio Oy, kuin Visuvesi Oy kaatuivat siihen, että niiden tuotantolaitokset vain yksinkertaisesti  ”vanhentuivat käsiin”  ja olivat auttamatta liian pieniä menestyäkseen nykypäivänä. Silloin kun olisi pitänyt investoida ja uusiutua, ei sitä ymmärretty tehdä. Lopputulos oli ennalta arvattavissa.

Silloiselle (1970-80 lukujen taitteen) kunnanjohtajalle Jouni Pärssiselle ja elinkeinoasiamiehenä toimineelle Erkki Korkalalle on annettava 1980-luvun alkuvuosista  ja ponnisteluista elinkeinoelämän kehittämiseksi tunnustus. Esimerkiksi panostus pakkaustehtaaseen, Valutyöhön sekä Pihlaan olivat  oikeaan osuneita. Nämä yritykset ovat muodostaneet vuosikymmenten ajan  Ruoveden teollisen selkärangan. Uusia tulijoita ovat olleet mm. metsäkone- ja laiteyhtiö Pro Silva Oy sekä eri pienemmät toimijat, mm aikanaan AT-Spiral ja nyttemmin Virroilta Visuvedelle siirtyvät Jouni Nesteen omistamat yritykset. Entisten sahalaitosten ja vaneritehtaan tehdasalueiden kehittäminen pkt-puolen yrityksille olisi tullut toteuttaa kunnan toimesta. Se olisi ollut esimerkki kunnan halusta kehittää yritysalueita ja tarjota sijaintipaikkoja eri yrityksille. Mutta ei ollut. Kovetun Sahan alueen osti Kapeen Kivipojat ja osasta tuli asutusaluetta,  Kotvion sahan alueesta tehtiin hullulla rahamäärällä maa-alueiden puhdistusten jälkeen asutusalue, Visuveden tehdasalueen myynnistä on vastannut konkurssipesä myyden sieltä tiloja mm. liikemies Nesteen omistamalle yritykselle, Väärinmajan saha-alueesta tuli ainakin osittain kaava-alueen ulkopuolinen asutusalue ja Jäminkipohjan saha-alueesta  pääosin sahaosakeyhtiön varastoalue, jonka lisäksi sinne sijoittui nyttemmin Stora-Enson omistama, syksyllä 2012 lopetettavaksi ilmoitettu pakkaustehdas.

Kaikkineen pitää kysyä hyvästä syystä, mikä on Ruoveden teollisuuden tulevaisuus?

Puunjalostus- ja sahateollisuus on menetetty Pihlaa ja Lahtisen Sahaa lukuun ottamatta. Metallisektori meni pääosin 1980-luvulla. Muut teollisuuden alat ovat kaiken aikaa supistuneet, työvoimaa on vähennetty. Pihlakin aloitti tänä vuonna työvoiman vähennyksen. Omistajana on ulkomainen sijoitusyhtiö, joka hallitsee isoa suomalais-ruotsalaista Inwido-konsernia. Toivotaan, että tuo lomautus ei ennakoi mitään tulevaa ikävää ja työpaikat Ruovedellä säilyvät. Rutex Oy:n toiminta loppui 2000 luvun alkupuolella ja pakkaustehtaan toiminta päättyy pian. Ruoveden  teollisuusrakenne on 1980-2010 lukujen aikana kokenut rajun rakennemuutoksen ja teollisia työpaikkoja on menetetty merkittävästi, kaikkineen ehken jopa 70% niistä on kadonnut vuodesta 1987. Seutukunnallisesta vahvasta teollisuuskunnasta on vain muistot jäljellä. Ja valoa ei juuri ole näkyvissä. Uusia teollisia toimijoita ei ole kolkuttelemassa Ruoveden ”ovelle.”

Ruoveden vahva menestystekijä on aina ollut matkailu. Sen kehitys alkoi 1950-luvun alussa ja menestys jatkui  1980-luvun loppupuolelle ja alkoi hiipumaan 1990-luvun laman myötä. Helvetinkolu,  Helvetinjärven kansallispuisto, Suomen suurimpiin kuuluva kotiseutumuseo, Runoilijantien vesireitti höyrylaivoineen ja kanavineen, Kalela, paikkakunnan neljä kartanoa, Runebergin lähde, Ryövärin kuoppa, Siikanevan suojelualueet, Haapasaaren leirintäalue, noitakäräjät jne. Siinä joukko Ruoveden matkailun vetovoimatekijöitä. Luontomatkailu sekä venematkailu Näsijärvellä ovat sektorit, joihin tulisi ja olisi tullut panostaa.

Tuore esimerkki siitä: Ruoveden laivarannan kehittäminen palveluineen sekä ”panostus” siihen ei ole mennyt aivan ”nappiin.” Laivarantaa kehitti ja piti pystyssä vuosikymmenten ajan yrittäjä Elli Kivistö-Rahnasto, joka piti idyllistä ja suosittua Tikapuu-terassi kahvilaansa. Se toi elämää ja palveluita laivarantaan. Kun Ellin toiminta suorastaan ”pakkolakkautettiin” erilaisten muuttuneiden hygieniasäädösten yms perusteella, jäi palvelu Katariina-laivan sekä jäätelökioskin varaan. Idyllinen ja kaivattu kahvila yrittäjineen ovat monen laivarannassa poikenneen ulkopaikkakuntalaisen sekä kesä-Ruovesiläisen mielessä edelleen mukavana muistona. Ellin positiivista palvelua jäi kaipaamaan moni minunkin vieraani, joka kanssani kahvilassa pistäytyi  vuosikymmenten aikana.   

Kun sitten vihdoin löydettiin yrittäjä, joka oli valmis panostamaan ja kehittämään laivarantaa sekä investoimaan sinne kahvila-ravintolan muine palveluineen, löytyi joukko kuntapäättäjiä, jotka halusivat valitusten/oikaisuiden kautta estää tämän kunnan, kuntalaisten ja matkailijoiden kannalta erinomaisen hankkeen vaatien sen kilpailutusta, vaikka sellaista ei mikään laki edellytä. Sittemmin kun hanke valittajien toivomalla tavalla kilpailutettiin, ei tullut yhtäkään tarjousta. Jos hanke ylipäätään käynnistyy kenenkään kanssa, on se vain ja ainoastaan virkamiesten aktiivisen toimien ansiota. Toivotaan, että Ruovesi-lehden   kertoma  uudesta sopimuksesta ja rakennustöiden aloituksesta ehkä vielä tänä vuonna pitää paikkansa. Poliittiset päättäjät, erityisesti valittajat, eivät tässä asiassa kiitosta ansaitse. Vaikka he tai osa heistä Visuvesi Oy:n takausasiassa toimi ansiokkaasti ja Ruoveden kuntalaisten etujen mukaisesti, ei sama toteutunut laivarannan asioissa. Ruoveden Yrittäjät ry sen sijaan ansaitsee kiitoksen toiminnastaan ja on helppo ymmärtää sekä yhtyä heidän asiassa Ruovesi-lehdessä kirjoittamaansa ”julkilausumaan.”     

Ruoveden matkailun perusvahvuudet ja niiden hyödyntäminen on käytännössä kunnan toimesta totaalisesti laiminlyöty 1990-2010 lukujen aikana. Myös perinnetapahtuma, Ruoveden Noitakäräjät, on vain muisto menneestä. Taiteilijoiden, kirjailijoiden, runoilijoiden ja  kesäasukkaiden pitäjä on menettänyt sen matkailun vetovoimastatuksen, joka sillä oli vuosikymmenten ajan. Suomen kaunein kirkonkylä, Suomen paras kesäpaikkakunta. Ne olivat Ruoveden saamia valtakunnallisia tunnustuksia 1950 ja 1980 luvuilla. Useat erilaiset viime vuosien projektit, joissa on tähdätty Ruoveden matkailun kehittämiseen, eivät ole tuottaneet muuta, kuin hienoja esitteitä sekä suunnitelmia paperille ja powerpointille. Pelkät esitteet ja ideat eivät matkailupitäjää nosta, teot puuttuvat. Ikävä on kunnanjohtajien Erkki Käyhkön ja Jouni Pärssisen sekä elinkeinoasiamies Erkki Korkalan aikoja 1970-1980 luvuilta, jolloin Ruoveden elinkeinopolitiikan ja matkailun kehittämisessä oli jatkuvaa dynamiikkaa. Vahvat virkamiehet ja heidän ajatuksiaan ymmärtäneet sekä tukeneet silloiset poliitikot ovat olleet Ruoveden matkailun 1950-80 lukujen menestyksen avaintekijä unohtamatta aktiivisia yhdistyksiä sekä niiden vastuuhenkilöitä, jotka laittoivat asioissa toimeksi!

Kun Suomi kauttaaltaan on täynnä erilaisia toinen toistaan merkittävämpiä ”matkailupyydyksiä” olisi Ruovedellä mietittävä matkailun jatkuvaa kehittämistä sen luonnollisten vahvuuksien kautta. Suomen kaunein paikkakunta ei ole ollut sitä turhaan. Maisemat ja luonnon kauneus kun eivät katoa, ne on vain oikealla tavalla hyödynnettävä ja nostettava esiin markkinoinnissa! Virratkin on pärjännyt tässä suhteessa paremmin kuin Ruovesi ja siellä on myös panostettu matkailuun. Hyvänä esimerkkinä esim. Marttisen alue Herraskosken kanava-alueella ja Virtain markkinointi Suomen ”juhannuskaupunkina.”

Ellei panostusta matkailuun tapahdu, putoaa Ruovesi lopullisesti ”kelkasta” ja muut ajavat sen ohi! Luonnonkauneutta kun löytyy toki muualtakin!

Ruovedellä oli 1987 myös merkittävä osuus oppilaitoksella, kun paikkakunnalla toimi Pohjois-Hämeen emäntäkoulu, sittemmin Ruoveden koti- ja laitostalousoppilaitos. Sen toiminnan jatkamiseksi ei mielestäni taisteltu riittävästi ja sittemmin sen sijaan tuli pakolaiskeskus ja nyt sekin loppui siirtyen Mänttään. Samalla lähes 200 oppilaan sisäoppilaitoksen kiinteistö jäi tyhjäksi. Toki paikkakunnalle kehitettiin 1990-luvulla ratsastuslukio, mutta nyt senkin toiminta näyttää olevan hiipumassa. Isoisäni oli aikanaan perustamassa Ruoveden Yhteiskoulua, joka on ollut hyvätasoinen oppilaitos. Nyt senkin tulevaisuus alkaa olla uhattuna ainakin lukion osalta. Oppilasmäärät ovat laskussa.

Puolustusvoimilla on myöskin merkittävä asema Ruovedellä Siikakankaan asevarikon kautta. Mikä sitten on Siikakankaan asevarikon tulevaisuus? Nykyhallitus on ajanut puolustusvoimien toimintoja jatkuvasti alas. Moni asevarikko ja varuskunta, jonka on luvattu alun perin säilyvän, on joutunut budjettikäsittelyissä uuteen tarkasteluun ja lopetuslistalle. Toivottavasti Siikakankaan asevarikko ei joudu näille listoille ja se säilyy – sittenkin!

Ruoveden asukasluku on laskenut omasta muuttovuodestani 1987 lukien rajusti 7.300 asukkaasta noin 4.900 asukkaaseen ja edelleen väki vähenee sekä kunta kurjistuu. Väestön ikääntyminen on tosiasia. Kuka kustantaa tärkeät hyvinvointipalvelut, vauvasta vaariin, jos nuoret muuttavat muualle ja väkiluku vain jatkaa laskuaan eikä työtä ja toimeentuloa ole tarjolla?

Onko tulevan  valtuustokauden (2013-2016) aikana edessä se tosiasia, ettei Ruovesi enää selviydy yksin? Onko edessä kuntaliitos ja jos on, mihin suuntaan Ruovesi sen tekisi?  Mielestäni Ruoveden, Virtain ja Mänttä-Vilppulan ehken myös Juupajoen yhdistymisellä ei saavuteta mitään hyvää. Kolme tai  neljä köyhää ja ongelmaista kuntaa laitettaisiin yhteen. Se ei ratkaise ongelmia, kuin hetkellisesti, siirtää niitä vain eteenpäin. Mielestäni jo nykyisin naapurina oleva Tampere on pitkällä tähtäimellä ainut oikea suunta ja yhdistymiskumppani Ruovedelle. Ikävä kyllä, monet realiteetit puhuvat sen puolesta, että Ruoveden tulevaisuus itsenäisenä kuntana on tulossa tiensä päähän.

Ruoveden asioita on perinteisesti hoidettu Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n vaikutuksella. Perussuomalaisten menestys ja saavuttama asema kuntavaaleissa muutti myös Ruovedellä poliittista asetelmaa. Tosin myös Keskusta vahvisti entisestään asemiaan Ruovedellä ja pystynee valitsemaan kumppaninsa. Vastuunkantajapuolueet ovat tulevan valtuustokauden aikana tiukan paikan edessä. Miten Ruoveden suunta käännetään niin, että kunta saadaan säilymään itsenäisenä vai onko edessä sittenkin kuntaliitos?!

Ruovedellä on itsenäisenäkin tulevaisuus, jos sen kuntapäättäjät ja johtavat virkamiehet osaavat tehdä oikeita ratkaisuita sekä panostaa kunnan vahvoihin arvoihin/mahdollisuuksiin; matkailuun, maa- ja metsätalouteen sekä teollisuuteen, erityisesti pkt-puolen entistä vahvempaan kehittämiseen sekä onnistuvat houkuttelemaan kuntaan uusia teollisia yritystoimijoita. Kunnan sijaintia Tampereen tuntumassa on hyödynnettävä ja markkinoitava entistä aktiivisemmin.

Vaikka puolueilla on tärkeä osansa kuntapolitiikassa, puoluekantaan katsomatta tärkeintä on, että luottamustehtävissä ”puhalletaan yhteen hiileen” ja henkilöt, jotka valtuutetuksi valittiin, rakentavat yhdessä Ruoveden tulevaisuutta. Erityinen paino alkavalla valtuustokaudella tulee kohdistaa elinkeinopolitiikkaan (matkailuun ja teollisuuteen.) Toivottavasti Ruovedellä myös tulevalla valtuustokaudella monien haasteiden keskellä niin tapahtuu ja kuntalaisten edut parhaalla mahdollisella tavalla turvataan!

Totuudenajat ovat edessä niin synnyinkunnallani Ruovedellä, kuin monella muulla vastaavan kokoisella vielä itsenäisellä kunnalla. Jos elinkeinopolitiikkaan ei ole oikealla tavalla aikanaan panostettu, alkaa nyt olla myöhäistä, varsinkin kun taloustilanne on erityisen vaikea ja samaan aikaan teolliset työpaikat siirtyvät Suomesta maailmalle.

Arto Merisalo

Entinen ruovesiläinen vuosina 1965-1987                                   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat