*

Arto Merisalo aitoja ajatuksia Artolta

Tornihotellista ja Töölönlahden kehittämisestä

On vaikea miettiä, oliko Helsingin kaupunginvaltuuston tiukan äänestyspäätöksen tuloksella tapahtunut Helsingin Jätkäsaaren tornihotellihankkeen kaatuminen hyvä vai huono asia. Asiassa on näet monta puolta, ainakin kaksi.

Uusi hotelli olisi ollut tarpeen. Helsingistä puuttuu suuri kansainväliset kriteerit täyttävä 380-600 huoneen suurhotelli, jolla olisi suuren huonemäärän lisäksi tarjota mittavimpien kokousten tarpeisiin suuria kokoustiloja ja reilunkokoisia ravintolatiloja. Kun alkaa kartoittamaan Helsingissä ravintolatiloja, joihin mahtuu yli 300 henkilöä, jää jäljelle kourallinen ravintoloita, kun tarve olisi yli 400 henkilön ravintolatiloille, lieneekö niitä edes muutamaa, tuskin kuitenkin enempää, kuin yhden käden sormin laskettava määrä. Tornihotelli olisi ollut myös suuri työllistäjä 120-170 työpaikalla. Korkea yli 100 metrinen rakennus olisi ollut myös nähtävyys, jota olisi tultu katsomaan eri puolilta omaa maatamme eikä se olisi ollut huono näköalapaikka myöskään turisteille. Yli 100 metrin korkeudesta ravintolamaisematkin olisivat ulottuneet naapuriin, eli Tallinnaan noin 70 km päähän asti. Niin ja kun vain Nesteen toimistotorni viereisine Kone Buildingeineen  sekä Kivenlahden kerrostalot ja Vuosaaren tornitalo ovat vanhan legendaarisen Hotelli Tornin ohessa pääkaupunkiseudun korkeimmat rakennukset, olisimme saaneet Helsingin ytimen tuntumaan hieman kansainvälistä tunnelmaakin. Virossa Tallinna on tässä paljon Helsinkiä edellä. Onko korkea sitten kaunista, riippuu suunnittelijasta sekä rakentamisen lopputuloksesta. Hyvä asia olisi ollut myös se, että Helsinki olisi saanut tontin myynnistä hyvät tulot ja koko hankkeen olisi investoinut norjalainen hotelleihin erikoistunut kiinteistösijoittaja. Tervetullutta rahaa, tervetullutta toimintaa.

Toinen puoli jutussa on se, olisiko rakentaminen sopinut kaupunkikuvaan, erityisesti vanhojen suojeltujen makasiinirakennusten viereen ja uuden rakennettavan asutusalueen sekä olevan Ruoholahden ja Hietalahden asutusalueiden tuntumaan. Ne esitetyt havainnekuvat, joita julkisuudessa on esiintynyt, eivät vakuuttaneet ainakaan minua. Helsingin rakennusvalvontaviranomaisilla ja kaupunkisuunnittelulautakunnalla olisi ollut suurta suurempi vastuu hyväksyessään rakentamissuunnitelmat ja myöntäessään rakennuslupia. Vaikka rumat telakkarakennukset Hietalahden satama-altaan äärellä olisivatkin saaneet vastapainoa tästä hotellihankkeesta, saattaa alueelle siltikin sopia hieman matalampi kokous- ja kongressihotelli. Kaikissa olosuhteissa on todettava, että paikka, jossa tontti sijaitsee, on ihanteellinen suurelle hotellille. Lähellähän toimivat vain Radisson SAS Seaside ja Hotelli Holiday Inn Ruoholahti. Kulkuyhteydet ovat erinomaiset. Länsisatama, raitiovaunulinjat, bussilinjat, taksitolpat ja myös lähelle Ruoholahden ostoskeskuksen tuntumaan tuleva metro. Vaikka hankkeessa on kaksi puolta, myönteinen ja kielteinen, ovat myönteiset puolet hotellihankkeen toteuttamiselle kuitenkin suuremmat kuin kielteiset. Kannatan ja kannustan Helsingin päättäjiä ja virkamiehiä hankkimaan Jätkäsaaren hotellitontille sen nykykaavan mukaiselle käytölle soveltuvan ja halukkaan rakentajan tai rakennuttajan. Aina löytyy koti- ja ulkomaisia kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita, joille hankkeen toteuttaminen kelpaa nykykaavallakin matalampana hankeratkaisuna. Tärkeintä on, että hanke toteutuu!

Helsingin Sanomat kirjoitti jutussaan 23.05.2013 sivulla A20, että ”uimala pyrkii nyt Töölönlahdelle.”

Olen asustellut vuosien ajan tai minulla on ollut kaupunkiasunto aivan Töölönlahden tuntumassa ja olen silloin tällöin käyskennellyt alueen puistoissa ja ranta-alueilla.

Mielestäni koko Töölönlahti pitäisi puhdistaa niinkin rajun toimenpiteen lautta, kuin tyhjentämällä koko Töölönlahti vedestä ja läpikäymällä koko Töölönlahden pohja niin, että se puhdistetaan kaikista vuosikymmenten, ehken vuosisadan aikaisesta moskasta, roskasta ja töhnästä. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä oli HS:n em. jutussa huolissaan siitä, että ”siellä pohjassa on vanhan sokeritehtaan mömmöjä, joita ei saisi pöllyyttää liikkeelle.” Olen juuri päinvastaista mieltä. Töölönlahden veden tilaa ja pohjaa ei saada kuntoon millään muulla keinolla, kuin kuivaamalla se vedestä ja ajamalla saastuneet sekä pilaantuneet maa-ainekerrokset kaikkineen ”mömmöineen” ongelmajätelaitokselle yms sekä vaihtamalla Töölönlahden pohjalle uudet maa-ainekset sekä istuttamalla siihen uuden kalakannan. Samalla voitaisiin leventää yhteyttä Eläintarhanlahteen niin, että vesi pääsee vaihtumaan ja kulkeutumaan Pohjoissataman suunnalta mereltä Töölönlahdelle.

Ennen kuin Töölönlahden allasuimalaratkaisuita lähdetään toteuttamaan, pitäisi Helsingin tutkia Töölönlahden puhdistamismahdollisuus ja edellä esitetyt  kustannukset. Eikö olisi mukavinta, jos voisimme käyttää Töölönlahtea puhtaan veden ja hyväkuntoisen pohjan ansiosta uimapaikkanamme ilman turhia allasratkaisuita? En pidä uima-allasratkaisuita alueelle soveltuvina, päin vastoin. Tulisi panostaa alueen säilymiseen luonnonvaraisena ja luonnollisena niin, että Töölönlahden vesialueen puhdistetaan ja vesi vaihdetaan sekä varmistetaan sen puhtaana pysyminen jatkossakin eri tavoin ja toimin!

Helsinki on kaunis eurooppalainen kaupunki, jolla on upeat vihreät puistot, siis omat keuhkonsa sekä upeat meren lahtensa. Kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on tärkeää. Turismi, mukaan lukien kokousturistit, tuovat paljon tuloja kaupunkiin ja yritystoiminnalle. Hotellin rakentaminen satama-altaan äärelle satama-alueella on suotavaa ja puollettavaa, mutta uimamahdollisuuksien kehittäminen tulisi toteuttaa puhdistamalla saastunut meren pohja ja vesi eikä rakentamalla niihin allasmaisia uimapaikkoja.

Kevät on muuttumassa kesäksi. Aurinkoista mieltä ja positiivisia ajatuksia helsinkiläisille ja kaikille muillekin lukijoille!

toivottelee Arto Merisalo

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat