*

Arto Merisalo aitoja ajatuksia Artolta

Joulutervehdys

Jouluinen, tosin ei valkoinen, tervehdys täältä Lahdesta !

 

Mennyt vuosi 2013 oli minulle, kuten edellinen vuosi 2012, henkilökohtaisesti raskas ja vaikea, mutta kaikesta huolimatta mielenkiintoinenkin. Edellinen joulu (2012) meni Suomen valtion hoivissa, Jokelan ”valtionhotellissa”, kuten olen tavannut kutsua ”pakkolomamatkani” majoituspaikkoja.

Kuten joulun Iltalehden painettu printtiversio(ja myös nettiversiokin lyhennettynä tänään kertoo (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013122317865528_uu.shtml), tämä joulu näyttää kannaltani positiivisemmalta ja sujuvan 21 kuukauden ”pakkolomamatkan” jälkeen siviiliolosuhteissa, eli saan viettää jouluaikaa läheisteni ja perhepiirin keskellä ! Iloitsen tästä ”joululahjasta” ja siitä, että sain mahdollisuuden siirtyä eilen sunnuntaina 22.12.2013 siviiliin nk. valvottuun koevapauteen tuomion viimeisten 6 kk:n ajaksi.

Olen kiitollinen siitä, että te monet kaverit, ystävät, tuttavat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit olette pitäneet yhteyttä näiden vaikeiden vaiheiden aikana ja tukeneet minua sekä lähipiiriäni monin eri tavoin. Ilman sitä tukea jota minulle ja lähipiirilleni on osoitettu, en olisi jaksanut emmekä olisi selviytyneet ! Erityiskiitos omalle perhepiirille, jo iäkkäille vanhemmilleni Taimille ja Heikille, rakkaalle tyttärelleni Anniinalle, ex-vaimolleni Aijalle sekä kaikille rakkaille ”ottolapsillemme” ja muille perhepiiriimme kuuluville. Kiitos teille rakkaat, että olette jaksaneet ja kestäneet kaiken tämän yli viiden vuoden ”hullunmyllyn” ja sitä seuranneet monenlaiset tapahtumat.

Kaikki se, mitä olen saanut kokea keväästä 2008, kun vaalirahakohu alkoi, on kuitenkin itse omilla virheellisillä ja väärillä valinnoilla ja ratkaisuilla aikaansaatua. Minun ei auta, kuin mennä peilin eteen ja sinne katsoen todeta, että syyllinen kokemuksiin ja tapahtumiin näkyy kuvassa. On vaikea antaa itselleen anteeksi tekemiään virheitä, vääriä valintoja, vääriä päätöksiä ja ratkaisuita, joita eri elämän alueilla on tullut tehdyksi. Vaikea on ollut antaa itselleen myöskään anteeksi sitä, mitä lähipiirissä olevat henkilöt ovat joutuneet tämän turbulenssin aikana kokemaan. Mennyttä ei voi silti muuttaa ja mennyt aika ei enää palaa takaisin. On hyväksyttävä nykytilanne ja vallitsevat tosiasiat. Tasavallan presidentti J.K.Paasikiven sanoin: ”tosiasiain tunnustaminen on viisauden alku.” Se on hyvä elämänohje meille jokaiselle. On elettävä päivä kerralla vain tätä päivää. Sillä tavoin jaksoin ja selvisin tuon 21 kk:n ”pakkolomamatkanikin.”

Kiinteistöliiketoiminta, joka on ollut vuosikymmeniä ”leipälajini”, voi tällä hetkellä huonosti kautta linjan. Erityisesti toimitilasektorilla kiinteistökonsultointi ja välitystoiminta on suurissa ongelmissa. Asuntopuoli vielä toimii jollakin kohtuullisella tavalla. Rakennusliikkeillä on ollut vaikeaa syksystä 2008 alkaen. Kiinteistöliiketoiminnan merkittävä asiakasryhmä, kaupan ketjut, ovat haastavassa tilanteessa. Kun jopa arvostetut toimijat K- ja S-ryhmät sekä Stockmann kertovat suurista ongelmista käyttö- ja erikoistavarakaupassaan, jokainen ymmärtää, että kaupan ala on melkoisessa myllerryksessä. Myöskin logistiikkapuolella ovat volyymit olleet viimevuodet varsin alhaisia. Koko kiinteistöliiketoiminta, erityisesti toimitilasektorilla, elää siis murrosvaihetta. Uskon, että ensimmäiset ”valon pisarat” alkavat näkyä markkinoilla aikaisintaan loppuvuonna 2014 tai keväällä 2015. Toistan jälleen tämän vanhan sanonnan: ”ken elää – hän näkee…” Itse olen seurannut ja seuraan edelleen kiinteistö- ja rakennussektoria suurella mielenkiinnolla. Eihän ”seepra pääse raidoistaan”, tavataan sanoa. Niin kai se on.

Politiikassa kuluva vuosi on ollut mielenkiintoinen. Suomen Keskusta tekee nousuaan gallupeissa uuden puheenjohtajansa Juha Sipilän toimesta. Myös Perussuomalaiset ovat säilyttäneet erinomaisesti asemansa. Olen käsitellyt politiikan aiheita myös kuluvan vuoden aikana Uuden Suomen blogeissani.

Nykytyöni osalta olen saanut olla mukana J.Kärkkäinen Oy:n (www.karkkainen.com) omistaman uuden, Suomen suurimman ilmaisjakelulehden, KauppaSuomen (www.kauppasuomi.fi) lehtikehityshankkeessa viimeisen reilun kolmen kuukauden ajan. On ollut mielenkiintoista palata juurilleen, perhepiirissämmehän on ollut aikanaan paikallislehtien päätoimittajia ja muita paikallislehtivaikuttajia. Itsekin kirjoittelin 1980 –luvun alkupuolella melko aktiivisesti printtimediaan eri lehdille. Olen erityisen kiitollinen vanhalle ystävälleni toimitusjohtaja Juha Kärkkäiselle, joka tarjosi minulle mahdollisuuden palata työelämään ja ylipäätään normaaliin elämään työllistämällä minut markkinointipäälliköksi ja lehtikehitystiimiin uutta lehteä kehittämään ja rakentamaan. Juha Kärkkäinen on ollut yksi merkittävä ystäväni isolla Y:llä. Hän on suurella sydämelle varustettu kristillisen taustan omaava henkilö joka on tukenut ja kulkenut rinnallani elämäni vaikeissa vaiheissa nyt ja aiemmin ! On ilo työskennellä Kärkkäisen –perheyrityskonsernissa, joka on maan neljänneksi suurin halpa-ja käyttötavarakauppaketju yli 150 miljoonan liikevaihdollaan. Kiitos Juhalle ja Kärkkäisen koko tiimille tästä mahdollisuudesta ja mielenkiintoisesta työstä, jossa saan olla mukana !

YLE on toimittaja Arvo Tuomisen johdolla tehnyt ”pakkolomamatkastani” dokumenttia, jonka kuvaukset päättyvät helmikuussa 2014. Dokumentti esitetään YLE TV1:ssa 21.04.2014 iltauutisten jälkeen.

Olen lisäksi kirjoittanut omaelämänkertakirjaa, joka valmistuu kevääksi 2014, mutta jonka julkaiseminen on tarkoitus ajoittaa syksyn 2014 kirjamessujen alle, ehkä kuukautta ennen kirjamessuja. Kirjan kirjoittaminen on pitänyt mielen virkeänä ja menneen elämän läpikäynti kirjoittamalla on ollut myös monella tavalla terapeuttista. Kirjassa tulee olemaan monenlaista mielenkiintoista elämästäni, eri henkilöistä ja yrityksistä, joiden kanssa olen elämäni matkan varrella saanut olla eri asioissa kanssakäymisessä.

Nyt hiljalleen hiljennymme jouluun ja pian vaihtuvaan uuteen tulevaan vuoteen 2014 ja sen mukanaan tuomiin positiivisiin odotuksiin.

Hyvä lukija, toivotan sinulle rauhallista ja siunattua joulua, parempaa sekä menestyksellistä tulevaa vuotta 2014 mestaripelimanni Konsta Jylhän kauniin joululaulun miettein ja sanoin:

 

”Joulun, aatto nyt saa, jo ilta tummuu ja hiljenee maa. Kuka kulkee nyt yksinään kalmistoon, kuka yksin näin kylmässä on? Pieni lapsonen vain, joka näin kiiruhtain jälleen kynttilän haudalle tuo. Paikka hiljainen on, tumma, liikkumaton. Äidin haudalle valon hän suo.

Liekin, niin häilyvän, tuo hauta rakkaimman hetkeksi saa. Sitä katsovi silmin hän kaipaavin, sitä katsoo ja taas odottaa: koska joulun hän saa, koska voi naurahtaa kera muiden taas kuin ennenkin? Mutta niin hiljainen koti yksinäisten, on kuin puuttuisi siunaus sen.

Ääneen, niin hiljaisen, sointuvan jostakin kuulevi hän, joka lämpimin lausehin lohduttaa, joka nousemaan katsehen saa: "Älä huoliisi jää, nosta pystyyn taas pää, joka hetki sun kanssasi käyn. Lapsi joulun mä oon, sinut vien kartanoon, josta lähdit, sun valonas näyn.

Joulun, ensimmäisen, mä olla tallissa härkien sain. Sinne tähtösen tuikkivat valkeuttaan, sinne saapuivat tietäjät maan: sitä taas viettämään, sinun kanssasi jään, sinun joulusi kauniiksi teen. Sinä huomata saat: surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen.”

 

Laulu löytyy tämän alla olevan linkin kautta netistä youtubesta Viktor Klimenkon Ylistaron ”komiassa kirkossa” 25.11.2011 esittämänä live-esityksenä:

 

 

Usein olen lainannut arvostamaani tasavallan presidentti Urho Kekkosta. Siksi tämäkin joulutervehdys on hyvä päättää hänen puheessaan 1978 lausumiinsa sanoihin:

 

”katso taaksepäin, kiitä. Katso eteenpäin, luota. Katso ylöspäin, usko.”

 

joulurauhaa

 

Arto Merisalo

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat