*

Arto Merisalo aitoja ajatuksia Artolta

Kulttuuripitäjä Ruoveden Yhteiskoulu 70 v

 

Synnyinpitäjäni Ruoveden Yhteiskoulu täytti 70 vuotta ja koulurakennus täytti 60 vuotta. Sain olla mukana juhlissa 22.05.2016 ja kunnian käyttää siellä puheenvuoron koulun perustajasta, vaaaristani Lauri Merisalosta. Olen saanut useita pyyntöjä lähettää puheeni tai julkaista sen, joten laitan tämän Uuden Suomen blogini kautta sekä juhlan kutsun sisällön, tilaisuuden ohjelman, kuin pitämäni puheen tekstin:

RUOVEDEN YHTEISKOULU 70 VUOTTA

sunnuntaina 22.5.2016

Kukkien lasku koulun merkkihenkilöiden haudoille klo 13.00.

Juhla Oivansalissa klo 14.00

Juhlapuhe: FT Jari Salminen

Esiintyjät: Antti Hernesniemi, Ulla-Riika Kuisma & Heini Kivimäki, Elma Urvikko ja Ruoveden Mieskuoro

Puheenvuorot: Jouko Heikkilä, Arto Merisalo ja Heli Mäki

Juhlan jälkeen kahvitarjoilu

Koulun entiset ja nykyiset oppilaat, opettajat ja henkilökunnan jäsenet sekä Yhteiskoulun ystävät, tervetuloa!

 

Huomionosoitukset ystävällisesti koulun stipendirahastoille:

Lauri Merisalon stipendirahasto FI 57 54030720081167 (stipendejä perusopetuksen yläluokkien oppilaille),

Matti Lehden stipendirahasto FI31 54030720056706 ( stipendejä perusopetuksen yläluokkien oppilaille sekä lukiolaisille),

Oiva Hernesniemen stipendirahasto FI75 54030720062704 (stipendejä lukiolaisille). 

 

RUOVEDEN YHTEISKOULU 70 VUOTTA

Juhla Oivansalissa sunnuntaina 22.5.2016

Ohjelma

Antti Hernesniemi, kaksi omaa sävellystä

Oli nuoli ja käsi ja jousi, sävellys Hannu Helinin runoon

Ruavelelle,  sävellys Yrjö Vasaman runoon

 

Tervehdyspuhe, rehtori Jouko Heikkilä

 

Ruoveden Mieskuoro

Ruoveden laulu, säv. Arvo Rahola

Laulu Oravasta, säv. Kaj Chydenius, sanat Aleksis Kivi

 

Juhlapuhe, FT Jari Salminen

 

Ulla-Riikka Kuisma, sello & Heini Kivimäki-Hietanen, piano

Apres un reve, säv Gabriel Fauré 

Sanaton laulu, säv. Toivo Kuula

Canto religioso, säv Erkki Melartin

 

Muistoja koulun perustajasta, Arto Merisalo

 

Elma Urvikko, runo

ksi markka, Heikki Asunta

 

Abiturientin puheenvuoro, Heli Mäki

 

Ruoveden Mieskuoro

Minä katson tätä maata. säv. ja sanat Jukka Kuoppamäki

 

Hämäläisten laulu

 

Koulun 70-vuotisjuhlassa 22.05.2016 pitämäni puheen teksti  on seuraava:

 

LAURI MERISALO JA RUOVEDEN YHTEISKOULU (RYK)

Arvoisat juhlivan Ruoveden Yhteiskoulun edustajat, seniorit, hyvät juhlavieraat.

Ensiksikin kiitän Ruoveden Yhteiskoulun johtoa kutsusta ja mahdollisuudesta saada tuoda tervehdykseni ja käyttää puheenvuoro täällä yhteisen koulumme 70-vuotisjuhlassa. Koulussa, josta minulla itsellänikin on paljon hyviä ja mieleen painuneita muistoja !

Viimeisin muistoni on, kun saimme kesällä 2014 kokoontua RYK:lle viettämään kolmen rinnakkaisluokkamme yhteistä luokkatapaamista. Meitä oli alun perin 82, joista yli 60 oppilasta saapui paikalle. Koulumme nykyinen rehtori, tri Jouko Heikkilä (joka on oman koulumme oppilaiden keskuudesta historiallisesti tullut rehtoriksi) järjesti sen, että koulun ovet olivat meille avoimena, jotta saimme tutustua vanhaan opinahjoomme oman luokkani luokanvalvojan, hiljattain traagisesti ajan rajan tuolle puolelle siirtyneen Mikko Virkajärven johdolla. Mikko oli paitsi oppaamme koululla ja tapaamisessamme mukana, myös yhtenä keskustelijana ja muistelijana, kun Haapasaaren Jätkänkämpällä kokoonnuimme ruokailemaan ja muistelemaan kouluaikojamme. Mikkoa sain tavata ja hänen kanssaan keskustella viimeisen kerran Ruovedellä kelkankääntäjäisissä urheilutalolla. En tiennyt, että se tapaaminen jäi viimeiseksemme. Muistamme Mikkoa, kuten kaikkia jo ajan rajan taakse siirtyneitä oman aikamme opettajia, suurella lämmöllä ja kiitollisuudella.

Mutta palataanpa varsinaiseen aiheeseen;

Ruoveden Yhteiskoulu ja koulumme perustaja, vaarini Lauri Merisalo, Muistoja koulun perustajasta, on tämän puheenvuoroni varsinaisena aiheena.  Omien muistojeni sijaan kertaan tässä paremminkin Lauri Merisalon elämänvaiheita, tuloa Ruovedelle ja elämää Ruovedellä:

Lauri Ensio Merisalo syntyi Tuusulassa 16.04.1901. Hänen isänsä Karl Gustaf Henriksson (myöhemmin Merisalo) oli opettaja, tosin hieman erilaisella toiminta-alueella, koska hän toimi Tuusulassa poikakodin johtajana. Tuusulasta perhe siirtyi Viipurin maalaiskuntaan, jossa Karl Gustaf oli saanut johdettavakseen vastaavanlaisen laitoksen. Lauri Merisalon lapsuus ja varhaisnuoruus kuluivat Tuusulassa ja Viipurissa, josta perhe muutti Karl Gustafin kuoleman jälkeen Tampereelle. Siellä Lauri Merisalo kävi Tampereen Yhteislyseon koulua, jossa hänen ylioppilaaksi tulonsa ja opiskelunsa keskeytti alkanut vapaussota. Siihen hän osallistui 17 vuotiaana ja oli mukana Tampereen valtauksessa. Yhteislyseon jälkeen hän kävi sahakoulun ja siirtyi takaisin Karjalaan Hiitolan pitäjään, jossa toimi Hiitolan Sahalla sahanhoitajana. Tästä tehtävästä hän tuli 01.05.1925 vain 24 vuotiaana valituksi Ruovedelle seutukunnan isäntien omistaman Kotvio Oy:n sahanhoitajaksi. Tästä paikkakunnan vaihdoksesta tuli hänen elämänsä merkittävin käänne. Lauri Merisalo ja Ruovesi löysivät toisensa ja hän ihastui paikkakuntaan, sen luontoon ja ihmisiin. Ruovedellä hän elikin sitten koko loppuelämänsä 51 vuotta. Vaarini löysi myös vaimonsa Ruovedeltä. Tampereen Osake-Pankilla oli konttori Ruovedellä Lahosen kiinteistössä ja sinne oli tullut työskentelemään Sääksmäeltä kotoisin oleva Elle Heikkilä, joka myöhemmin siirtyi Kotvio Oy:n konttoriin työhön. Lauri ja Elle avioituivat 1930 ja heille syntyivät lapset Heikki (1932) ja Sirkka (1934).

Lauri Merisalo teki Ruovedellä oikeataan kolme työuraa. Päätyö kesti päivälleen 50 vuotta vuosien 1925-1975 ajan sahayhtiö Kotvio Oy:n sahanhoitajana, johtokunnan jäsenenä ja johtokunnan puheenjohtajana.

Toinen työura oli yhtäaikaisesti Kotvio Oy:n kanssa Höyrylaivaosuuskunta Tarjanteessa, jossa hän toimi useaan jaksoon isännöitsijänä ja osuuskunnan hallinnossa. Nykyinen Oy Runoilijantie Ab syntyi, kun Lauri ja joukko muita osuuskunnan avainhenkilöitä ymmärsi, että on aika perustaa matkailuliikennettä varten oma yhtiö. Niin Höyrylaivaosuuskunta Tarjanne luovutti uudelle yhtiölle aluksensa ja matkustajaliikennettä varten perustettiin oma osakeyhtiö. Höyrylaivat S/S Pohjola ja S/S Tarjanne olivatkin Lauri Merisalolle rakas asia aina hänen kuolemaansa asti. Joka kesä hän tapasi matkustaa laivoilla, joiden eteen ja joiden kanssa hän oli vuosikymmeniä saanut tehdä työtä, mutta myös nauttia kauniista vesireitin tarjoamista luonnon maisemista matkoillaan Ruovedeltä Tampereelle tai Virroille.

Ruoveden Sanomalehti Oy kutsui Lauri Merisalon sahanhoitajan tehtävästä heikossa taloustilanteessa olleen lehtiyhtiön toimitusjohtajaksi ja päätoimittajaksi 1961. Päätoimittajan tehtävän oheen tuli vuodesta 1962 uudelleen julkaistavaksi aloitetun Ruoveden Joulun toimitustyön vetäminen yhdessä rehtori Oiva Hernesniemen kanssa. Työ Ruovesi –lehdessä jatkui vuoteen 1975 asti. Tästä lehtiyhtiön työtehtävästä tuli Lauri Merisalon kolmas työura Ruovedellä.

Puoliso Ellen kuolema 1974 masensi monen toimen miestä ja niin vuonna 1975 hän päätti jättää kaikki tehtävänsä lehti- ja sahayhtiöissä sekä muutkin luottamustoimensa. Hän katsoi olevansa täysin palvelleena ja pitkän elämäntyön tehneenä oikeutettu siirtymään eläkkeelle 74 vuotiaana.

Näiden kolmen työuran oheen mahtuu monenlaista muuta toimintaa. Suojeluskuntajärjestössä toimiminen, sen paikallispäällikön tehtävien hoitaminen, Lions –järjestössä toimiminen, sen paikallisosaston perustaminen paikkakunnan muiden sen aikakauden vaikuttajien kanssa ja kymmenet muut luottamustehtävät eri järjestöissä ja yhdistyksissä.  Ne täyttivät Laurin elämän vuosikymmenten ajan. Lauri Merisalo osallistui myös Paikallislehtien Liiton toimintaan ja oli sen valtakunnallisessa hallituksessa. Ruoveden Kotiseutu- ja Museoyhdistys sekä sen ylläpitämä museo oli hänelle läheinen ja tärkeä asia. Lääkintöneuvos, vapaaherra Einar Palmen oli tehnyt suuren työn kootakseen Ruovedelle mittavan hämäläisen pihamiljöön kaikkine rakennuksineen ja irtaimistoineen. Einar Palmen ja Lauri Merisalo tutustuivat ja ystävystyivät jo varhain Laurin Ruovedelle tulon jälkeen. Monet yhteiset asiat yhdistivät aktiivisia puuhamiehiä. Lauri Merisalo tapasi Einar Palmenin tavoin käydä museolla säännöllisesti. Meillä perhepiirissä ei Laurin elinaikana ollut kesäisin vierastakaan, jota ei olisi käytetty tutustumassa kotiseutumuseoon.

Uskon kuitenkin edesmenneen koulumme rehtorin, kotiseutuneuvos Oiva Hernesniemen tavoin, että Lauri Merisalon rakkain asia ja merkittävin elämäntyö oli sittenkin Ruoveden Yhteiskoulu. Ajatus koulusta oli aluksi ehkä hiukan itsekäskin. Lauri Merisalon omat lapset Heikki ja Sirkka piti saada keskikouluun. Lähimmät koulut olivat matkan päässä Haapamäellä ja Orivedellä ja siksi Lauri Merisalo ryhtyi toimiin. Oiva Hernesniemi kirjoittaa kirjassa kulttuuripitäjän yhteiskoulu 1945-1995: ”Mutta tarvittiin henkilö, joka panisi hankkeeseen vauhtia, etsisi ja innostaisi yhteiskoulun ystäviä ja toteuttaisi suuren haaveen – Ruoveden Yhteiskoulun perustamisen. Sellainen mies oli paikkakunnalla sahanhoitaja Lauri Merisalo. Liioittelematta voidaan sanoa, että ilman häntä oppikoulun tulo olisi viivästynyt useita vuosia.” Edelleen Hernesniemi jatkaa: ”Talvella ja keväällä 1945 hän puhui ja kirjoitti hankkeesta ja muokkasi siten sille maaperää, joka osoittautuikin otolliseksi.”  Hän keräsi koolle joukon vastaavassa tilanteessa olevia paikkakunnan ihmisiä, silloisia vaikuttajia ja heidän puolisoitaan sekä muita kouluasian ystäviä. Näin syntyi joukko koulun perustamiseen vihkiytyneitä henkilöitä. Heitä olivat mm. pastori Reino Jaatinen, kirjailija Heikki Asunta, pienviljelijät Evert Tolppa ja Onni Nevala, maanviljelijä Lauri Ylistalo, opettaja Olga Savela, rouva Aino Manninen sekä tohtori Einar Palmen. Heistä neljä valittiin 03.06.1945 pidetyssä kokouksessa hanketta hoitavaan toimikuntaan, jonka puheenjohtajaksi Lauri Merisalo tuli. 24.06.1945 perustettiin Ruoveden Yhteiskouluin kannatusyhdistys, jonka johtokunnan puheenjohtajaksi Lauri Merisalo niinikään tuli. Valtioneuvosto myönsi Ruoveden Yhteiskoululle toimiluvan 23.08.1945. Sen jälkeen 09.09.1945 valittiin Ruoveden yhteiskoululle oma johtokunta, jonka ensimmäinen kokoonpano oli: puheenjohtaja Lauri Merisalo, varapuheenjohtaja Reino Jaatinen, jäsenet O.H Selkee, Evert Tolppa ja Olga Savela. Taloudenhoitajaksi valittiin Jalo Lehti, Matti Lehden, koulumme myöhemmän pitkäaikaisen yläasteen rehtorin isä.  Nämä mainitut henkilöt ovat olleet Lauri Merisalon ohessa lausumassa yhteiskoulumme perustamissanat ja olleet sen perustamistoimissa vahvasti mukana. Vaikka hankkeen käynnistämiseen ja perustamiseen tarvittiin Oiva Hernesniemen edellä kerrotuin sanoin henkilö, joka panisi hankkeeseen vauhtia, ei kyse silti ollut yhden miehen hankkeesta.

Lauri Merisalosta tuli edellä kerrotusti sekä perustetun Ruoveden Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja, kuin myös koulun taloudesta vastanneen Ruoveden Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja. Myöhemmin 1959-60 koulun johtokunta yhdistettiin kannatusyhdistyksen johtokuntaan ja RYK:lla oli vain yksi johtokunta.  Koulun perustaminen ei ollut laisinkaan helppo asia. Lupaa perustaa keskikoulu ja lukio, oli jonottamassa useampi kymmenen kuntaa. Ruovesi ei ollut edes suurimpien hakijoiden joukossa. Mutta Ruoveden miehet ja naiset olivat sitkeitä. Ja täytyy todeta, että heillä oli myös kykyä nykytermein sanottuna, lobata ja käyttää verkostoja. Siitä kertoo se, että Ruoveden silloisen eläinlääkärin Hollon veli oli kouluhallituksessa korkeana virkamiehenä. Niinpä Lauri Merisalo ja Ruoveden seurakunnan pastori Reino Jaatinen ottivat tämän verkoston kautta yhteyden kouluhallitukseen ja tekivät kaksi eri matkaa Helsinkiin tapaamaan ylitarkastaja Holloa ja muuta kouluhallituksen johtoa. Lopputuloksen tiedämme. Ruovesi sai anomansa luvan perustaa koulun ja niin syntyi Ruoveden Yhteiskoulu. Sen toiminta alkoi, kuten tiedämme, 70 vuotta sitten, 21 syyskuussa 1945, ensiksi kirkonkylän kivikoululta, siirtyi sitten Toivolan kiinteistöön mato-ojan rannalle ja myöhemmin sieltä nykyiselle paikalleen.

Ruoveden Yhteiskoulusta tuli Lauri Merisalon elämäntyö, jossa hän sai olla mukana alusta lukien. Koulun perustaminen ja toiminnan aloitus 21.09.1945 sekä vihkiäiset lukukauden päätteeksi 30.05.1946, koulurakennuksen rakentaminen 1954-55, lukion toimiluvan anominen ja myöntäminen 14.05.1959, koulun laajentaminen 1962 ja koulun luovuttaminen peruskoulu-uudistuksessa Ruoveden kunnalle kannatusyhdistyksen ylimääräisen kokouksen 02.06.1971 päätöksellä, jossa kannatusyhdistyksen viimeisessä kokouksessa Lauri Merisalo johti puhetta. Koomista sinänsä, että Ruoveden Yhteiskoulun perustaja johti puhetta myös RYK:n lopettamiskokouksessa. Käytännössä koulu siirtyi Ruoveden kunnalle vasta 01.08.1975. Kaiken tämän kuin myös Ruoveden Yhteiskoulun koulukeskuksen nk. uuden osan laajennuksen ja kirjaston rakentamisen ja valmistumisen kesällä 1975 Lauri Merisalo ehti kokemaan ja näkemään ennen poismenoaan.

Oiva Hernesniemi on kertonut minulle, että vaarini Lauri oli vieraana liki kaikissa Ruoveden Yhteiskoulun kevätjuhlissa eri vuosikymmenillä. Kun lukio saatiin aloittamaan syksyllä 1959, otti hän 1962 tavakseen kätellä uudet ylioppilaat ja luovuttaa heille Ruoveden historia –teoksen.

Vaikka olin pieni 9-11 vuotias poika, otti vaari minua mukaansa milloin minnekin tilaisuuteen ja paikkaan. Aina kun puhe siirtyi Ruoveden Yhteiskouluun ja sen perustamisvaiheisiin, muistan hänen pyyhkineen silmäkulmiaan. Aihe oli kuin oma lapsi. Se oli hänelle herkkä ja koskettava asia.

Vuonna 1956 koululle valittiin rehtoriksi toistaiseksi pitkäaikaisimman uran (31 vuotta) siinä tehtävässä tehnyt Kannuksesta syntyisin ollut Oiva Hernesniemi. Hänestä Lauri Merisalo sai pitkäaikaisen yhteistyökumppanin niin Ruoveden Yhteiskoulussa, Ruoveden Sanomalehti Oy:ssä, kuin Kotiseutu ja Museoyhdistyksessä. Heidän yhteistyönsä jatkui aina Laurin kuolemaan asti.

Vaarini Lauri Merisalon elämä päättyi hänen 75-vuotissyntymäpäivänään 16.04.1976. Edellisenä päivänä hän oli saanut aamulla aivoverenvuodon ja löytyi tajuttomana kotoa työtuolistaan. Samana päivänä, 40 vuotta sitten, kun Suomea koetteli suuri suru ja suuronnettomuus, Lapuan Patruunatehtaan räjähdys, päättyi myös päätoimittaja, sahanjohtaja Lauri Merisalon elämä. Oiva Hernesniemi piti Ruoveden kirkossa Laurin siunaustilaisuudessa puheen, jossa hän käsitteli Lauri Merisaloa ja hänen merkitystään Ruovedelle. Viimeiseksi aiheeksi puheessaan rehtori Hernesniemi oli jättänyt itselleen rakkaimman aiheen, Ruoveden Yhteiskoulun. Hän kertoi yhteistyöstään Laurin kanssa ja siitä jämeryydestä ja otteesta, jolla Lauri johtokunnan kokouksia johti ja runnasi asioita eteenpäin. Oivan sanoin, hänen korvissaan yhä soivat puheenjohtaja Laurin jämerät sanat: ”pannaan mies asialle Helsinkiin, kyllä ne asiat järjestyvät.”  Ja niin järjestyivät. Muistan hautajaisista monia asioita; liikuttavinta pienen 11 vuotiaan pojan mielestä oli koulun oppilaiden muodostama kunniakuja kirkosta haudalle.

Oman käsitykseni mukaan edesmennyt rehtori, kotiseutuneuvos Oiva Hernesniemi oli monella tapaa Lauri Merisalon tärkein yhteistyökumppani liki 20 vuoden jakson RYK:ssa ja muissa edellä mainitsemissani paikkakunnan toimissa. Molempien, niin Oivan, kuin Laurin elämäntyö Ruoveden Yhteiskoulun ja koko paikkakunnan hyväksi on ollut merkittävä. Sen pohjalle on hyvä rakentaa edelleen. Ruoveden Yhteiskoulu ei jäänyt koskaan kakkossijalle heidän elämässään.

Ruovesi –lehti kirjoitti  Lauri Merisalosta hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlan yhteydessä 2001, että hän oli Herra Ruovesi. Saman väliotsikon on Reijo Vilen antanut Lauri Merisalosta kertovaan osioon kirjassa kulttuuripitäjän yhteiskoulu 1945-1995.  Vilen kertoo kirjassa, että kun YLE ja muut aikakautensa mediat tekivät vuosikymmenten aikana juttuja Ruovedeltä, oli Lauri Merisalo useimmiten näissä haastateltavana. Viimeisin haastattelu taisikin olla vierailu hänen vanhan ystävänsä kamarineuvos Niilo Tarvajärven aamukahvilla lähetyksessä kesällä 1975, joka ohjelma lähetettiin Ruoveden VPK:n lavalta. Siihen lähetykseen Lauri ehdotti Tarvajärvelle erikoisosuudeksi höyrylaiva S/S Pohjolan tervehdyksen laivan sumutorven huutona ja se myös radiossa kuultiin muun jutun ohessa. Muistan 10 vuotiaana pikkupoikana olleeni tuolloin vaarin mukana silläkin reissulla.

Kiitän Ruoveden Yhteiskoulua Lauri Merisalon elämäntyön kunnioittamisesta ja nimeä kantavan stipendirahaston perustamisesta, yhteiskoulun senioreita koulun vanhan juhlasalin nimeämisestä Laurin saliksi, kuin myös siitä, että hänen muotokuvansa on juhlasalin oven vieressä muistuttamassa tuleviakin sukupolvia siitä työstä, jonka hän teki Ruoveden Yhteiskoulun perustamiseksi.

Toivotan omasta ja sukumme puolesta Ruoveden Yhteiskoululle ja sen henkilökunnalle sekä oppilaille onnea ja yhtä menestyksekkäitä tulevia 70 vuotta, kuin edelliset 70 vuotta ovat olleet !

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat