*

Arto Merisalo aitoja ajatuksia Artolta

Hyvää Suomen 100 v itsenäisyyspäivää !

  • Kirkkoherra, kansanedustaja, kapteeni Väinö Havaksen ja vaimonsa hauta Kivijärven kirkkomaalla
    Kirkkoherra, kansanedustaja, kapteeni Väinö Havaksen ja vaimonsa hauta Kivijärven kirkkomaalla
  • Lähempi kuva Kaarlo Atran (1942) maalauksesta Väinö Havaksesta
    Lähempi kuva Kaarlo Atran (1942) maalauksesta Väinö Havaksesta
  • Kaarlo Atran maalaus (1942) kapteeni Väinö Havaksesta on sijoitettuna eduskunnassa Kokoomuksen eduskuntaryhmän huoneen seinälle
    Kaarlo Atran maalaus (1942) kapteeni Väinö Havaksesta on sijoitettuna eduskunnassa Kokoomuksen eduskuntaryhmän huoneen seinälle
  • Ruoveden sankaripatsas (Lauri Leppänen)
    Ruoveden sankaripatsas (Lauri Leppänen)

 

On todettava, että vuodet vierivät nopeasti,  tänään Suomi viettää 100 v itsenäisyyspäiväänsä, se on arvostettava vuosimäärä ja arvokas asia, mikään ei ole kansakunnalle arvokkaampaa, kuin itsenäisyys.  Erityinen kiitos itsenäisyydestämme kuuluu sotiemme sukupolville, sotaveteraaneille ja lotille, jotka turvasivat kansakuntamme tulevaisuuden ja itsenäisyytemme !

Tähän aiheeseen liittyen itsenäisyytemme juhlavuoden syntymäpäivänä tervehdin sinua vaarini, päätoimittaja, sahanjohtaja Lauri Merisalon serkun, ainoan sodissamme kaatuneen kansanedustajan, Kivijärven kirkkoherra, kapteeni Väinö Havaksen kirjoittaman runon tekstillä ja muutamalla ajatuksella hänestä:

Testamentti pojalleni

Tänä aamuna, poikani, lähden
kohti tuskien rintamaa.
Sinun, äitis ja veljies tähden
minut kutsuvi isänmaa.

Isänmaallinen, kontua vailla
olen ollut ja köyhä mies.
Sydän-Suomeni karuilla mailla
oli suitseva kotilies.

Perinnöksesi, poikani, annan
tyhjät taskut ja isänmaan,
kalasaunani välkkyvän rannan,
pyhän uskoni Jumalaan.

Minut kerran kun kantavat luokses,
risti sormes ja ole mies!
Kävi, poikani, näin sinun vuokses,
minä viitoitin miehen ties.


Kirkkoherra, kansanedustaja, kapteeni Väinö Havas on vieressä kuvattuna kapteenin univormussaan. Maalaus on sijoitettuna Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmähuoneen seinälle Eduskunnassa. Väinö Havas kirjoitti yllä mainitun runon lähtiessään syksyllä 1939 vapaaehtoisena, yli 40-vuotiaana kansanedustajana ja yhdeksän lapsen isänä rintamalle. Runon tekstissä hän ennusti (profetoi) oman kohtalonsa, joka täyttyi jatkosodassa heti hyökkäysvaiheen alkupuolella 21.08.1941 Suojärvellä. Syksyllä 1939 yksimielisyyden ja uhrimielen ajatuksissa nuoremmat kansanedustajat joutuivat pohtimaan liittyäkö vapaaehtoisena armeijaan. Lain mukaan kansanedustajat oli vapautettu asepalveluksesta edustaja-aikanaan. Väinö Havas halusi kuitenkin täyttää oman velvollisuutensa ja lähti vapaaehtoisena rintamalle. Hän palveli komppanian päällikkönä 23 Divisioonan jalkaväkirykmentti 68:ssa ja osallistui taisteluihin Summassa sekä viime vaiheessa Talissa. Havaksen unelma, Petroskoin-Äänislinnan valtaus jäi häneltä kokematta. Kesä 1941 avasi vielä kerran jo menetetyksi luullun vanhan unelman Suur-Suomesta. Vain 43-vuotias veteraani marssi joukkonsa JR 50:n kärjessä Suojärvelle tavoitteenaan Äänisen rannat. Taistelu yhdessä alikersantti Väinö Sokan, myöhemmän Mannerheim-ristin ritarin, kanssa päättyi kolmen vihollispanssarin tuhoamiseen, mutta samalla Havaksen kaatumiseen aamuyön hämäryydessä 21. elokuuta 1941. Väinö Havas oli ainut sodissamme kaatunut kansanedustaja.

Tähän aiheeseen sopii myös syntymäkuntani Ruoveden sankarihautojen keskellä kohoavan kuvanveistäjä Lauri Leppäsen sankaripatsaan teksti:

"Kaukana poissa ääriltä tuttujen rantain
katkesi tiemme, pääsimme taipalen taa.
Kaivattu rauha suojelijoillesi antain,
suojele meitä, kärsinyt synnyinmaa."
kirjoittanut Ruoveden oma poika, kirjailija, runoilija Heikki Asunta.

Niin kauan, kuin muisto veteraaniemme uhrauksista ja isänmaamme puolesta henkensä antaneiden sankarivainajiemme uhrista elää keskuudessamme, niin kauan voi hyvin myös rakas isänmaamme Suomi !

"Kansa joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten." ( jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth.)

Tasavallan presidentti Urho Kekkosen 1978 lausumat sanat ovat myös puhuttelevat ja tähän päivään sopivat: ”Katso taaksepäin, kiitä. Katso eteenpäin, luota. Katso ylöspäin, usko.”

Lisään tähän vielä usein lainaamaani ajatuksen, joka on Maamme -laulun 10 säkeistö, Paavo Cajanderin suomennos J.L.Runebergin tekstistä:

"Totuuden, runon kotimaa, maa tuhatjärvinen, miss' elämämme suojan saa, sa muistojen, sa toivon maa, ain ollos, onnees tyytyen, vapaa ja iloinen."

Lopuksi lainaan arvostetun jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari Adolf Enrnroothin sanoja: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”     

Näillä kaukaisen sukulaiseni Väinö Havaksen isänmaalleen antamansa uhrauksen muisteluilla ja edellä olevilla lainaamillani ajatuksilla sekä terveisillä toivotan sinulle ja läheisillesi hyvää maamme 100 itsenäisyyspäivää !

Itsenäisyyspäivänä, maamme 100 itsenäisyyden juhlavuotenamme on helppoa yhtyä vakaan uskovaisen kirkkoherra Väinö Havaksen kirjoittaman isänmaan virren (577) tekstiin:

"Sun kätes, Herra, voimakkaan, suo olla turva Suomenmaan. Niin sodassa, kuin rauhassa ja murheen onnen aikana."

Virsi löytyy youtuben kautta tästä linkistä: https://

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat